maanantai 7. toukokuuta 2018

Onnellisuus

Sain siskoltani tällaisen ihanan enkelin, jossa oli myös sitä ihanampi teksti. 


Se sai minut ajattelemaan sisaruksiani, perhettä ja tietenkin elämää. 

Usein tulee pohdittua elämän kurjuutta ja valitettua todella pienistä asioista. Kiukuteltua tyhmääkin tyhmemmistä ajatuksista. Potkittua jalkaa maahan, kun on tylsää. Eikä ole mitään uutta ja sykähdyttävää elämässä. 
Miksi näin ? Tiedän, että nykypäivän ja ulkomaailman vaatimukset ovat korkeat ja nykypäivänä niihin takertuu mitä useampi ihminen. Ajatellaan,että tulisi sopia johonkin raameihin. 

Itse näin ns. pohjan kautta ponnistaneena ajatus ja näkemys elämään muuttuu. Se vaatii pitkää prosessia vielä tulevaisuudessa, mutta ajatus valoisampaan ja keveämpään elämään on edessä. 

Sisaruksiin ja perheeseen palaten saan olla heistä onnellinen. Siskot, jotka ovat tukeneet minua aina. Heidän lapset, ovat sydämeni pieniä aarteita. Äiti, noh äiti on äiti. Maailman rakkain ja ihanin. Mieheni, joka toivottavasti loppuelämän kannattelee minua eteenpäin, jos omat jalkani taas eivät jaksa kantaa. On tukeni ja turvani, auringon nousuun ja laskuun. 

Ihmisten pitäisi osata olla elämän pienistä asioista onnellisia. Perheestä, ystävistä, lemmikeistä, kukista, auringosta, niistä pienistä asioista mitkä tuovat iloa elämään. 

Minä olenkin nauttinut nyt lähipäivinä luonnosta. Metsästä. Puut, sammaleet,jäkälät,kävyt,kaikki siellä. Se puhuu ihan omaa pientä sievää kieltä. Onnellisuudesta ja hyvästä olosta. Supisee sitä minulle korvaan ja antaa voimia taas seuraavaan päivään. 

Ottakaa ihmiset pienistä elämän ja arjen asioista onnellisuus kiinni. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti