keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Aloittelian vaikeudet

Huh, mitä hommaa tämä blogin aloittaminen. Sieltä täältä näppäillä ja kikkailla. Tiedä häntä onko tämä vieläkään oikein, mutta jospa se ajanmyötä muokkaantuu omanlaiseksi. 

Kutkuttava ajatus blogin kirjoittamiseen on ollut jo kauan. Uutta boostia kirjoittamiseen toi, kun ystävä alkoi kirjoittamaan omaa blogia, sitä oli niin mukava seurata ja lukea. Alkoi sitten omiakin kirjoitusnystyröitä kihelmöimään. Bloggaamisesta sinänsä minullahan ei ole mitään hajua, mutta ajatus kirjoittamisesta viehättää. Sitä en tiedä mistä nimen blogilleni keksin. Ajatuksia metsän keskeltä tuntui rauhoittavalta.

Blogin ja tietokoneen takana istua naputtelee nainen, kohta kolmissa kymmenissä. Ammatiltaan lähihoitaja. Asustelee pienessä kaupungissa pohjois-pohjanmaalla. Maalaiskylän maisemissa. Uudessa kodissa ja tietenkin metsän keskellä. Miehen ja koiransa kanssa. 
Seurana todellakin blogin kirjoituksissa on mukana Dalmatiankoira Iivo, joka varmasti hurmaa teidät omilla 
hassutteluilla ja kuvilla.  





Ajatuksena on kirjoitella niitä näitä aiheesta kuin aiheesta. Ajatuksia elämästä, sen eri väreistä ja kulmista. Iloista ja suruista. Harrastuksista ja elämää kohauttavista asioista. 

Sisustus, puutarha ja liikunta ovat lähellä sydäntä. Sisustus ja puutarha jutut tulevat olemaan nyt varmasti isona osana teksteissä, kun vuosi sitten valmistuneen kodin ulko ja sisäpuolella tapahtuu koko ajan muutoksia. Pihaa pitää paljon laittaa keväällä ja kesällä. Kaikkea mukavaa sisustus juttuahan täytyy myös koko ajan kokeilla sisällä.  

Haluaisin kirjoituksissani kuitenkin myös käsitellä paljon syvempiäkin aisoita. 

Elämä, tämä onkin minua tässä kohauttanut lähiaikoina. Elämä ja elämän ajatukset. Viisaudet ja vaikeudet. 
Suuria elämän ajatuksia, kuinka kohdata oma minuus. Kuinka muutta suorittaja ihminen rennoksi ja spontaaniksi elämän pienistä iloista nauttivaksi ihmiseksi.
Huh, heti ensimäiseen kirjoitukseen tämmösiä hurjia suuria ajatuksia ja puheita. 
Noh, näillä mennään. Mukava jos seuraajiakin tarttuu mukaan, ajattelemaan ajatuksia metsän keskeltä ;) 

p.s. muahan jännittää tää bloggaamis juttu nyt ihan hulluna,että ihan vatsan pohjassa kutittaa. 




















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti